13 Reissaamisen epämukavinta asiaa – Näitä on kova ikävä just nyt

17/05/2020 by Piia | Ticket to Adventures 5 Comments

Aiemmin jo kerroinkin, että unelmien reissuvuodesta 2020 tulikin suurten pettymysten vuosi ja kaikki suunnitellut ja varatut reissut on luonnollisesti peruuntuneet. Uusia seikkailuja ei ole nyt tiedossa, enkä ole millään tapaa uskaltanut edes lähteä tekemään uusia reissusuunnitelmia tässä tilanteessa kun ei tiedä miten koronarajoituksia puretaan, milloin maailma taas avautuu ja missä vaiheessa on jälleen turvallista matkustaa.Sen johdosta onkin nyt ollut hyvin aikaa muistella upeita reissuja viime vuosilta ja haaveilla uusista hienoista seikkailuista maailmalla. Kaipaan kovasti maailmalle, sitä en voi kieltää. Mutta samaan aikaan olen todella rauhallisin fiiliksin nauttinut kotoilusta ja mökkeilystä, siitä että voin olla kaikessa rauhassa yhdessä paikassa pidemmän aikaa ja olla onnellinen. Ei tarvitse koko ajan suunnitella uusia kujeita ympäri maailmaa ja vaihtaa jatkuvasti maisemaa.

Kyllähän reissaaminen välillä on ihan uskomatonta säätämistä. Kaikenlaista vääntöä ja kääntöä on moneen suuntaan saanut reissujen aikana koettua. Aikamoisia kommelluksia on matkan varrelle mahtunut mukaan.

Vaikka lomailu ja matkustaminen monesti nähdään kovin glamour-henkisenä, tai monet ainakin sellaisen kuvan siitä haluaa antaa, niin on totuus monesti aivan toisenlainen. Ja sanotaan näin, että maailmalla kyllä aina sattuu ja tapahtuu, eikä reissaaminen usein ole ruusuilla tanssimista.

Reissaamisella on myös huonoja ja ikäviä puolia, joita yritän parhaani mukaan tietty välttää. Jopa niitä on kuitenkin välillä tullut kova ikävä, kun on neljän seinän sisällä istunut niin tiiviisti viime aikoina. Kirjoitin pienen tarinan siitä, mitä kaikkea epämukavaa ja ärsyttävää mun reissuilla monesti tapahtuu. Jopa näitä ei niin kivoja asioita ja kommelluksia on tullut ikävä, kun kaipuu maailmalle on niin kova.

1. Lentokentällä jonottaminen ja odottaminen

Monet lentoyhtiöt mahdollistavat nykyään onneksi etukäteen tehtävän online-lähtöselvityksen. Sen tekemällä ei kuitenkaan välty jonottamiselta lähtöselvityksessä, mikäli haluaa laittaa ruumaan matkalaukun.

Suosimani lentoyhtiö ei kuitenkaan tarjoa mahdollisuutta online-lähtöselvitykseen. Ensin jonotan tunnin verran lähtöselvitykseen. Sen jälkeen siirryn turvatarkastuksen jonoon. Läpivalaisun ja räjähdeainetestin jälkeen pääsen etenemään. Seuraavaksi jonotan vessaan. Sitten kävelen pari kilometriä lähtöportille.  Passintarkastuksessa ei tarvitse jonottaa lainkaan. Saavun odotustilaan ja samassa tulee tieto, että lento muutaman tunnin myöhässä. Normimeininki. Siinä ei sitten muu auta kuin odotella ja tappaa aikaa tavalla tai toisella. Täytyy myöntää, että odottelu ja jonottaminen ei ole yhtään mun juttuja koska olen toiminnan nainen.

2. Epämukava keskipaikka lentokoneessa

Matkustan aina ikkunapaikalla. Aina. Nyt oli käynyt lentoyhtiöllä joku kummallinen kämmi ja minut laitettiin istumaan keskipaikalle. Aivan painajaismaista istua litistyneenä kahden vieraan ihmisen väliin 10 tuntia.

3. Mauton ateria lentokoneessa

Aiemmin tilasin lennolle aina erikoisruokavalion mukaisen aterian. Vuosien saatossa huomasin kuitenkin, että ne olivat laadultaan heikompia kuin tavalliset ateriat. Niinpä nykyään otankin ihan sen tavallisen aterian. Lennolla dinner-vaihtoehtoina on nuudeliateria tai riisiateria. Valitsen nuudeliaterian. Mutta mitäs rasiasta paljastukaan? No jotain ihan muuta kuin nuudelia. Nimittäin vetinen ja mauton makaronilaatikko! Noh, kaipa tätäkin voi jonkun sortin nuudeliksi kutsua.

4. Yölennon jälkeinen väsymys ja jetlag

Nuorempana ei paljon matkaväsymys ja jetlag painanut. Mutta toista on nykyään, kun matkaa on omaan mittariin kertynyt lisää ja arjessa tottunut nukkumaan säännölliset hyvät yöunet ja menemään illalla nukkumaan kymmenen uutisten jälkeen. Lentokoneessa tai muussa liikennevälineessä en juurikaan ikinä saa nukkuttua ja yölennot onkin aivan killereitä.

Unettomat matkustusyöt ja jetlag on hurja yhdistelmä – ihan kuin olisi useammankin promillen humalassa. Ja tämä fiilis on potenssiin tuhat silloin, kun on kaksi yölentoa peräkkäin ja niiden välissä aktiivinen sightseeing-päivä täysin ja vieraan suurkaupungin sykkeessä.

5. Grab-taksin etsiminen 30 asteen helteessä

Yölento laskeutuu kohteeseen aamulla viiden-kuuden aikoihin. Passintarkastuksen jonot on kaukomailla aina pitkiä kuin nälkävuodet. Visa-free maahantulokorttia täyttäessä ja passintarkastusjonossa askeleen sillon tällöin eteenpäin päästessä pysyn ihan hyvin hereillä ja mieli on pirteenä koska kohtahan olen jo perillä ja odotan jo innolla tulevia jänniä seikkailuja.

Matkalaukkua ei tässä vaiheessa aamua jonottelun jälkeen tarvitse kauaa odotella ja pääsen laukun kanssa nopeasti tullin läpi. Noniin. Seuraava steppi. Tavallinen taksi vai Grab-taksi? Tilaan Grabin koska se on edullisempi. Ihanan simppeliä ja helppoa. Kyyti kuitataan heti. Sovellus lähettää ohjeet pick up pointin löytämistä varten. Kiroan, olinhan kuvitellut, että kuski tulee noutamaan minut suoraan lentokentän exit-oven edestä.

Aurinko on jo noussut ja lämpöä ulkona on 32 astetta. Lähden raahaamaan 20 kg painavaa matkalaukkuani kuvaohjeiden mukaan lentokentän ulosajoluiskan kautta kohti isompaa väylää, jossa pick up pointin pitäisi sijaita. 5 minuutin ihmettelyn jälkeen löydän kartassa olevan paikan vaaleanpunaisen ison kukkapuskan kohdalta. Odottelen 10 minuuttia, mutta auto ei saavu paikalle eikä kuskista kuulu mitään. Lähetän kuskille sovelluksen kautta useamman viestin. Ei vastausta. Perun tilauksen. Teen uuden tilauksen. Odottelen toiset 20 minuuttia mutta tämäkään kuski ei saavu paikalle.

Tässä vaiheessa monta normaalia taksia on jo käynyt houkuttelemassa kyytiin. Päätän että seuraavan taksin kyytiin hyppään.

6. Hintaneuvottelut taksikuskin kanssa

Taksikuski heittää matkalaukkuni auton takaluukkuun ja kysyy mihin päin mennään. Kerron määränpääni, joka taksikuskin mukaan sijaitsee todella kaukana. Neuvottelemme hinnasta. Kuskin ehdottama hinta hipoo taivaita. Yritän tingata hintaa alas samaan summaan kuin mitä kyyti olisi maksanut Grabilla. Ei onnistu. Pyydän kuskia laittamaan vaihtoehtoisesti mittarin päälle. Sekään ei onnistu. Koska ”mittari on rikki”. No miten sattuikaan. Tuttu juttu. Taas valkonaamaa yritetään huijata, vanha kuje.

Lisään Grab-taksin hintaan sievoisen summan ja sanon taksikuskille että ota tai jätä. Ei onnistu sekään. Avaan oven ja nousen taksista ulos, ja pyydän kuskia ottamaan laukkuni pois takaluukusta. Siinä vaiheessa kuski vihdoin tajuaa, että olen tosissani ja suostuu ehdottamaani hintaan ja lähdemme liikkeelle. Tätä tämä aina on – joka ikinen kerta.

7. Hotellin sisäänkirjaus vasta iltapäivällä

Saavun väsyneenä hotellille – vihdoinkin perillä, halleluja! Hotellivarausta tehdessäni olen laittanut hotellille pyynnön aikaisesta sisäänkirjautumisesta. Kello on kuitenkin liian vähän enkä saa huonettani kuin vasta iltapäivällä klo 16. Olen kuolemanväsynyt ja pakko päästä nukkumaan. Tarjoudun maksamaan extraa, jotta pääsen huoneeseen nukkumaan. Ei onnistu – varaus olisi pitänyt tehdä etukäteen.

8. Auringon polttamat palovammat selässä

Jätän matkalaukun hotellin matkatavarasäilytykseen. Käyn vaihtamassa bikinit päälle ja suuntaan rantapyyhe kainalossa rannalle. Levitän pyyhkeeni valkoiselle hiekkarannalle mukavan varjoisaan paikkaan kauniin palmun alle. Väsyttää aivan tajuttomasti ja suljen silmäni – ihan vain hetkeksi. Herään tokkuraisena parin tunnin kulutta – huh hellettä kun on kuuma. Aurinkorasva jäi kaikessa epähuomiossa levittämättä. Iho on mukavan kuuma ja punainen kuin paloauto heti ensimmäisenä päivänä.

9. Hotellihuone on pettymys

Iltapäivällä saan vihdoinkin hotellihuoneen ja olen piristynyt sen verran että olen jopa hivenen innoissani kun tiedän pääseväni virkistävään suihkuun. Astun huoneeseen sisään ja kauhuissani totean, että en kyllä ihan tällaista huonetta varannut. Ihan kuin olisi mennyt ajassa 30 vuotta taaksepäin.

Kävelen takaisin hotellin respaan selvittämään tilannetta. Neuvottelut käyntiin – taas kerran. Respan nuori tyttö puhuu huonosti englantia eikä ymmärrä minua. Pyydän hotellin manageria paikalle. Hän sanoo varaukseni olevan kyseiseen huoneeseen. Uskallan olla eri mieltä ja kaivan varaukseni esille ja näytän varaukseni tiedot kuvineen. Siinä kohtaa hänen on pakko myöntää, että kyseessä on virhe heidän puoleltaan. Mutta. Hotelli on täyteenbuukatu, eikä kyseisiä huoneita ole enää jäljellä. Vaihto toiseen huoneeseen onnistuisi mahdollisesti huomenna.

Palaan asiaan seuraava aamuna ja pyydän uutta huonetta. Onnistuu kuulemma vasta iltapäivällä. Ok, ymmärrän. Iltapäivällä pääsen vaihtamaan huonetta, joka ei sekään ole sellainen mitä olin varannut – vaan onneksi hieman parempi. Joskus näinkin.

10. #meetoo-kokemuksia ja iholle liimautuvia miehiä

Levitän rantapyyhkeeni aurinkotuolille ja oikaisen itseni pitkäksi. Aurinkorasvat on levitetty iholle, huivi päässä, hiukset päälaen päällä nutturalla, aurinkolasit silmillä. Loikoilen aurinkovarjon siimeksessä silmät suljettuina. Tulee sellainen fiilis, että joku tuijottaa.

Avaan kevyesti silmät ja katselen ympärilleni. Joku tummahiuksinen minua noin kolmekymmentä vuotta vanhempi mies seisoo aurinkotuolini jalkopäässä ja tuijottaa. Jaiks. Ranskalaisittain murtaen mies kysyy englanniksi saako levittää aurinkorasvaa selkääni. Vastaan kohteliaasti ei kiitos. Mies siirtyy jonkun matkan päähän omalle aurinkotuolilleen.

Hetken kuluttua alan säätämään bikineitäni parempaan asentoon. Mies tulee kysymään tarvitsenko apua bikinien yläosan narujen kanssa. Vastaan kohteliaasti ei kiitos.

Menee tovi ja mies lähestyy minua jälleen ja kysyy, lähtisinkö hänen kanssaan uimaan. Vastaan kohteliaasti ei kiitos.

Mies tulee uimasta ja kysyy, haluaisinko siirtyä häneen viereensä tyhjälle aurinkotuolille. Vastaan kohteliaasti ei kiitos. Mies sanoo, että olisi kiva tutustua paremmin. Vastaan kohteliaasti ei kiitos.

Tämä on matkani varrelta vain yksi esimerkki. Vastaavia ja paljon pahempiakin on sattunut omalle kohdalleni valitettavan paljon, erityisesti soolona reissatessa.

Täsmennyksenä haluan tässä kohtaa mainita, että näitä kohtaamisia ja lääppimisiä minulla ei siis ole ikävä. Ja toivon kovasti, ettei ketään meistä joutuisi seksuaalista ahdistelua kokemaan millään tavalla. Ei kotona eikä maailmalla.

11. Kovatulpat korvissa hyvät yöunet

Monissa maissa, varsinkin tropiikin eksoottisissa maissa hotellien äänieristys on aivan tuntematon käsite. Ja rakentamisen taso muutenkin vähän toisenlaista kuin mihin olemme tottuneet. Monien hotellien seinät ovat paperinohuita ja näin ollen kaikki äänet kuuluvat selkeästi läpi huoneesta toiseen ja ulkoa sisään.

Oma ratkaisuni tähän onkin se, että maailmalla nukun aina korvatulpat korvissa. Eihän se kiva tunne ole nukkua viikosta toiseen korvat kipeinä tulppien kanssa, mutta teen mitä vain hyvien yöunien eteen.

12. Satoja hiekkakärpäsen puremia ympäri kehoa

Levitän pyyhkeeni lämpimälle rantahiekalle. Olen löytänyt täydellisen paikan pitkältä ja rauhalliselta hiekkarannalta. Kaikessa hiljaisuudessa luen kirjaa ja nautin rennosta rantaelämästä. Jossain vaiheessa sääriä alkaa kutittamaan. En kuitenkaan näe mitään kovinkaan kummallista, joten jatkan köllöttelyä. Jossain vaiheessa kiinnitän huomiota pienenpieniin kärpäsiin. Ja kutina pahenee. Ryhdyn tutkimaan kroppaani. Jaloissa ja selässä näkyy paljon pieniä pisteitä. Mitä helkuttia!?

Lähden rannalta takaisin hotellille. Peilin edessä katselen itsenäni kauhistuneena. Pelonsekaisin tuntein pohdin mitä nämä paukamat ovat. Ympäri kroppaa löytyy laskujeni mukaan yli 150 pientä puremaa. Nyt äkkiä apteekkiin. Apteekkari rauhoittelee, ettei ole syytä hätääntyä. Puremat on agressiivisten hiekkakärpästen jäljiltä. Saan mukaani allergialääkettä, kortisonia ja jotain pillereitä, joita popsin pari viikkoa kunnes kutisevat paukamat ovat kadonneet.

13. Huijaukset

Kaikista miedoin huijaus, johon itse olen reissuilla törmännyt on se, että paikalliset ihmiset sanovat, ettei joku temppeli tai muu nähtävyys ole juuri nyt tällä hetkellä auki. Yleensä he yrittävät houkutella ottamaan vaikka tuktukin tai taksin johonkin muuhun paikkaan, tai ravintolaan syömään, jotta saavat itse bisnestä. Mutta eivät välttämättä yritä sitäkään, välillä vaan pysäyttävät kadulla ja sanovat että paikka johon olet menossa on suljettu. Hämmentävää.

Toinen helppo huijaus on se, että kaupassa, ravintolassa tai taksissa antavat vaihtorahaa tahallisesti väärin takaisin. Joten pienten perusasioidenkin kanssa saa kyllä olla maailmalla valppaana. Suuremmista ja vakavammista huijauksista puhumattakaan.

Yksin reissatessa olen jotenkin viime aikoina tullut kovin skeptiseksi, enkä helposti luota paikallisiin ihmisiin maailmalla, varsinkaan sellaisiin, jotka tulevat tyrkyttämään itseään. Hymyn ja ystävällisyyden takana on monesti piilenyt huijausta ja epärehellisyyttä. Mutta en kuitenkaan halua yleistää. Maalaisjärki kuitenkin kannattaa aina pitää mukana.

Kerro alla olevassa kommenttiboksissa minkälaiset asiat saa sinut reissun päällä ärsyyntymään?

Lue lisää:

Thaimaan saarihyppely: Paratiisisaaret Koh Yao Yai ja Koh Yao Noi

Tunisian hintataso – Mitä maksaa kaksi viikkoa Tunisiassa

Tallinnan teollisuushenkinen Telliskivi ihastuttaa

10 Hyvää syytä matkustaa Gdanskiin

Karun ulkosaariston lumoa Sipoon Kaunissaaressa

Hienoja hiekkadyynejä, rentoa rantaelämää ja lumoavaa lähiluontoa Helsingin Kallahdenniemellä

Itä-Helsingin historiallinen lähiluontokohde Mustavuori – villieläimiä, lehtoja, luolia, linnoituksia ja rotkoja

Seuraa seikkailuja: Facebook | Instagram | Twitter