Itä-Helsingin historiallinen lähiluontokohde Mustavuori – villieläimiä, lehtoja, luolia, linnoituksia ja rotkoja

12/04/2020 by Piia | Ticket to Adventures 2 Comments

Nyt löytyi Itä-Helsingistä lähiluontokohde, joka on todellinen helmi! Se on nimeltään Mustavuori. Nimestään huolimatta Mustavuori on upean vehreä ja vihreä keidas.

Lähiluontokohteet ovat nousseet viime aikoina arvoon arvaamattomaan kun elämä on siirtynyt kaiken maailman huvituksista kotioloihin ja ja ihmiset viettävät paljon aikaa kodin lähialueilla. Meidän suureksi onneksi täällä Helsingissä on aivan mielettömiä luontokohteita aivan nurkan takana!Jo useiden vuosien ajan olen säännöllisesti muutaman kerran viikossa käynyt juoksulenkillä Itä-Helsingin Mustavuoren metsäpoluilla korkeiden lehtojen siimeksessä. Laajalla alueella risteilee yhteensä seitsemän kilometriä hyväkuntoisia hiekkapohjaisia luontopolkuja.

Mustavuoren merkittyä kuntopolkua kiertämällä matkaa kertyy reilu kaksi kilometriä. Täällä Mustavuoren raikkaassa ilmassa ulkoillessani tekee aina mieli kuunnella mieluummin luonnon ääniä ja lintujen sirkutusta kuin musiikkia kuulokkeista.

Lähiseutujen asukkaat käyvät Mustavuorella ahkerasti ulkoilemassa kävellen ja juosten. Maastopyöräilijöitä hurjastelee usein kapeita polkuja pitkin alas metsän siimeksestä. Lintubongarit, valokuvaajat, marjastajat, sienestäjät, retkeilijät, kalliokiipeilijät, suunnistajat ja hiihtäjät ovat täällä myös tuttu näky.Olen aina tiennyt, että Mustavuoren alue on luontokohteena merkittävä ja rauhoitettu alue, jonka lajisto on rikas niin kasvien kuin eläintenkin osalta. Maisema vaihtelee kuusi- ja mäntymetsästä lehtipuulehtoihin ja kallioalueisiin. Mustavuori kuuluukin valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan ja on Natura 2000 -aluetta.Joskus vuosia vuosia sitten kuulin huhuja, että alueella oli nähty jopa karhuja. Itse en karhuihin ole Mustavuorella ulkoillessani koskaan kuitenkaan törmännyt, mutta auringossa paistatteleviin käärmeisiin kylläkin. Tuli jalkoihin hieman vauhtia lisää, kun olin juoksulenkillä vahingossa astumassa käärmeen päälle, mutta refleksinomaisesti onnistuin hyppäämään sivuun kovaan ääneen kiljuen kuin syötävä. Takuuvarmasti hyvää viihdettä kanssaulkoilijoiden naurun hörähdyksistä päätellen.

Toinen ikimuistoinen eläinkohtaaminen Mustavuoren lenkkipoluilla oli jokin aika takaperin peuran kanssa, joka seisoi mutkan takana keskellä hiekkapolkua täysin hiljaa ja hievahtamatta. En tiedä kumpi meistä pelästyi pahemmin, minä vai peura. No varmasti molemmat, sillä eri suuntaan juoksimme aivan täysillä. Tämä kaupunkilaistyttö ei ole tottunut villieläimiin.

Muutama päivä sitten kun kävin jälleen Mustavuorella juoksemassa, kiinnitin huomiota, että alueen pienehkö parkkipaikka oli aivan täyteen ammuttu ja myös parkkipaikalle johtava ajoluiska oli täynnä autoja. Siinä kohtaa ajattelin, että tässä alueessa täytyy olla jokin muukin juju kuin pelkkä upea ja vehreä luonto. Sitten muistuikin mieleen, että joskus olen jonkun sukulaisen kuullut kertovan, että Mustavuorella on myös jonkinlaista kulttuurihistoriallista taustaa.

Ja näinhän se kuulkaa on! Mustavuori on Helsingin parhaiten säilynyt ensimmäisen maailmansodan linnoituskokonaisuus. Wou! Olen vuosikausia lenkkeillyt Mustavuorella tietämättä taustoista sen tarkemmin. Kylläpä hävettää. Noh, parempi myöhään kuin ei milloinkaan. On siis korkea aika lähteä tutkimusretkelle lähiluontoon.

Hieno ja aurinkoinen pääsiäissää houkuttelee raikkaaseen ulkoilmaan. Nyt on aivan täydellinen päivä laittaa retkireppu selkään ja lähteä tutkimaan Mustavuoren linnoituksia. Reippaasti kävellen minulla on vain 15 minuutin matka kotoa Mustavuorelle. Täydellistä.Saavun Mustavuorelle. Ohitan Itäväylän varrella sijaitsevan parkkipaikan ja lähden ulkoilupolulta haarautuvaa kapeaa metsäpolkua pitkin kävelemään loivasti nousevaa rinnettä ylös Östersundomia kohti. Kauniisti kukkivat sinivuokot tervehtivät retkeilijää. Pirteitä valkovuokkoja välkkyy siellä täällä.Hetken kuluttua oikealla puolella bongaan kapean uoman, jota pitkin lähden uteliaana kiipeämään ylös rinnettä. Ajattelen, että se on puron pohja tai jotain vastaavaa, kunnes tajuankin kyseessä olevan juoksuhauta, jonka yli on kaatunut huonokuntoisia puita.

Tästä Mustavuoren länsirinteestä juoksuhaudan päästä löydän lyhyen, mutta jyrkän kapuamisen jälkeen kallioon koverretun luolan. Valtavan kokoinen musta suuaukko suorastaan huutaa seikkailijaa luokseen. Kovasti tekisi mieli käydä tutkimassa mustaa aukkoa hieman tarkemmin, mutta luolan edusta on mudan ja lammikoiden peittämä, eikä lenkkareilla ole lähemmäksi asiaa. Tyydyn ihailemaan vaikuttavasti auki ammottavaa kitaa etäältä.Luolan edustalla juoksuhauta on leveä ja kivikkoinen. Kivet ovat tähän aikaan vuodesta märkiä ja liukkaita, ja liikkuessa pitää muistaa varovaisuus ja ottaa tukea kallion seinistä.

Luolan luota ylös kohti vuoren lakea johtaa kallioon louhittu seitsemän metriä syvä ja henkeäsalpaavan ahdas rotko. Sammaloituneiden kallioseinämien puristuksissa rotkon leveys on paikoin vain pari metriä. Tämä on jännittävää! Kulman takaa tulee esiin toinenkin musta-aukkoinen luola.Luolia aikani ihmeteltyäni kiipeän jyrkkää kallion rinnettä ylös huipulle, jossa lapsiperhe on pysähtynyt piknikille nauttimaan eväitä auringon paisteeseen. Suuntaan kallion laen yli takaisin metsäpoluille ja pienen hetken kuluttua saavun mukulakivin päällystetylle tykkitielle, jonka varrelta löytyy useita puustoa kasvavia taisteluhautoja.Suuntaan askeleeni tien toisella puolella sijaitsevalle kalliolle, jonka korkeimmalla kohdalla tulee vastaan uusi äkkipudotus ja uusi musta suuaukko. Ja vähän matkan päässä vielä toinenkin musta aukko. Eli tässähän taitaa ollakin kaksi luolaa. Tarkempien tutkimusten pohjalta paljastuu, että kyseessä itse asiassa onkin oikeastaan tunneli, kolmisenkymmentä metriä pitkä tunneli, jolla on kaksi suuaukkoa. Tunnelin pohja on kuiva ja sen läpi pääsee helposti kävelemään. Ei pelkureille. Taskulamppu on tarpeen.Löytyisiköhän alueelta vielä jotain uutta? Haahuilen ympäriinsä. Pilvet ovat peittäneet taivaan ja ilma on muuttunut kirpakaksi. Taivaalta sataa kevyitä rakeita. Softshell-takki ei enää lämmitä tarpeeksi retkeilyvauhdin hidastuessa. Olen kylmissäni ja päätän suunnata kulkuni kotiin. Kotimatka on luontopolkuja pitkin ihanasti pelkkää ylämäkeä, joten lämpö palaa takaisin kehoon. Muutenkin mieli on pirteä ja innoissaan uusista seikkailuista!

Olipa kyllä aivan mieletön seikkailu, ja käytännössä aivan oman kodin vieressä! Mustavuoren luonto ulkoilumahdollisuuksineen, kallioineen ja linnoitusrakennelmineen on hyvin erityinen lähiluonto- ja lähikulttuurikohde, joka on Helsingin alueella varmasti vertaansa vailla. Mustavuorella näkee sekä muinaisen ihmisen kädenjälkeä että luonnon omaa kehityskulkua ajan saatossa.

Kokonaisuudessaan Mustavuori on retkikohteena mukavan monipuolinen ja mielenkiintoinen. Rotko on erityisen upea ja luolat jännittäviä sekä aikuisille että lapsille.

Missä Mustavuori sijaitsee? Miten Mustavuorelle pääsee?

Mustavuoren luonnonsuojelualue sijaitsee Helsingin itäosassa Vuosaaren ja Östersundomin välissä Itäväylän varrella. Helpoiten alueelle pääsee pyörällä tai autolla. Itäkeskuksesta, Sipoosta ja Vuosaaresta kulkee muutamia busseja, jotka kulkevat Mustavuoren suunnille, mutta eivät perille asti, joten kävelymatkaan on hyvä varautua.

Mustavuoren luonnonsuojelualue | 00970 Helsinki

Lue lisää Helsingin upeista lähiluontokohteista:

Ramsinniemi | Kallahdenniemi | Kaunissaari

Isosaari | Vallisaari & Kuninkaansaari | Lonna

Uunisaari | Liuskasaari | Lammassaari

Töölönlahti | Helsingin Talvipuutarha | Lapinlahti | Helsingin siirtolapuutarhat

Roihuvuoren kirsikkapuisto | Roihuvuoren japanilaistyylinen puutarha | Haagan Alppiruusupuisto

Seuraa seikkailuja: Facebook | Instagram | Twitter